Illuusiot

Värien vuorovaikutus

Kuvataiteilija Pertti Karjalainen on laatinut Josef Albersin ”Värien vuorovaikutus” -kirjan pohjalta tehtäviä opetusmateriaaliksi Jyväskylän Kesäyliopiston aikuisopiskelijoille. Esimerkit opiskelijoiden vuoden 2019 kurssitehtäviä.

Josef Albers sanoo, että väriä havaitaan tuskin koskaan juuri sellaisena kuin se oikeastaan fysikaalisesti on.Siksi se on taiteen välineistä suhteellisin. Väri harhauttaa lakkaamatta. Herkkä värisilmä ei kehity värijärjestelmiä opettelemalla. Tärkeää ei ole tosiasioiden tietäminen, vaan näkemys – näkeminen. Näkemys edellyttää kuvitelmaa, mielikuvitusta.

Värien muistaminen – Näkömuisti

Jos kuvitellaan “punainen”, jokaisella on mielikuva eri punaisesta. Jos puhutaan Coca-Cola-merkin punaisesta, jokainen ajattelee jälleen eri punaista. Kun annetaan ryhmälle väripapereita mistä voi valita, valinta osuu jälleen eri punaiseen. Vaikka näytettäisiin esimerkki mikä on oikean värinen Coca-Colan punainen ja kaikki näkevät saman punaisen, ei ole varmaa ovatko kaikki kokeneet värin samanlaisena.

Näkömuisti on heikompi kuin kuulomuisti. Sävelmä jää mieleen parin kuuntelukerran jälkeen, mutta värien vivahde-erojen muistaminen on lähes mahdotonta. Kielessä eri värejä voidaan luetella kolmisenkymmentä, mutta sävyjä ja värivivahteita on satoja.

Väri ja kokonaisuus

Tekstissä emme lue yksittäisiä kirjaimia vaan sanoja kokonaisuuksina “sanakuvina”. Oftalmologia eli näkömuistia tutkiva tiede on näyttänyt toteen, että lukeminen on sitä helpompaa mitä selvemmin kirjaimet erottuvat toisistaan. Sanoja, jossa kaikki kirjaimet ovat isoja on vaikeaa lukea. Sama koko, korkeus, leveys ja voimakkuus vaikeuttavat luettavuutta. Pääteviivattomat sanat ovat vaikeammin luettavissa kuin pääteviivalliset sanat.

Yksittäisten sävelten kuuleminen ei ole koko musiikin kuulemista. Muusiikin kuuleminen edellyttää sävelten välien, sijaintien ja etäisyyksien tajuamista. Myöskään sanojen oikeinkirjoitus ei luo runouden ymmärrystä.
Se miten maalauksen värit tunnistetaan, ei ole herkän näkemisen ja väritoiminnan ymmärtämisen tae. Värit muuttuvat jatkuvasti lähellä olevien muiden värien ja olosuhteiden vaihdellessa.

Harjoituksia

Näissä harjoituksissa luodaan väriharhoja eli illuusioita, jotka todistavat värin suhteellisuuden ja muuttuvuuden. Harjoituksissa on käytetty väripapereita niiden helpon käytettävyyden vuoksi. Värisävyjä on useita ja myös virheiden korjaaminen onnistuu paremmin kuin maaleilla työskennellessä.

1. Värillä on monta ilmettä – värin suhteellisuus

Tässä tehtävässä on pyritty selvittämään, minkälaisella väreillä on muuntautumiskykyä ja minkälaisilla väreillä ei muuntautumiskykyä juurikaan ole.

Tehtävä

Aseta kaksi samankokoista ja samanväristä suorakaidetta niitä suuremmalle kahdelle eriväriselle pohjavärille. Pohjavärien tulee olla vastakkain ja sisällä olevat suorakaiteet keskelle samalle etäisyydellä.

Etsi värejä, joilla on hyvä muuntautumiskyky pohjavärien muuttuessa.

A) Pohjavärit ovat vaaleus-/tummuusarvoltaan lähellä toisiaan, mutta hyvin erilaisten värien sävyjä.

B) Pohjavärit ovat vaaleus- /tummuusarvoltaan kaukana toisistaan.

Mitä huomaat?

2. Valoisuuden asteittainen muuttaminen – harmaa-asteikko

Valon intensiteettiä eli valoisuutta voi tarkkailla parhaiten harmaa-asteikon avulla.

Tehtävä

Etsi väripakasta seitsemän tasaistesti etenevää harmaasävyä, vaaleasta tummaan. Toteuta värit kuvan mukaisesti.

3. Värin intensiteetti eli kirkkaus

Tehtävä

Valitse yhden värin 10-12 eri sävyä. Aseta ne kirkkausjärjestykseen, jossa olettamiasi kirkkain väri on vasemmalla ja vähiten kirkas väri oikealla puolen asteikossa. Tee väreistä n. 2 cm leveät liuskat ja tarkista onko järjestys edelleen sama. Sijoittele värejä uudelleen ja kun olet tyytyväinen järjestykseen, voit ne liimata.

4. Yksi väri näyttää kahdelta eri väriltä – samaistuu vierekkäiseen taustaväriin

Tehtävä

Etsi muuttuva väri, joka samaistuu vastakkaisiin taustaväreihin. Taustavärit eivät saa olla saman värin eri sävyjä.

5. Kaksi eri väriä näyttää samalta väriltä – värivähennys

Tehtävä

Etsi kaksi väriä, jotka sijoitettuna vierekkäisille taustaväreille näyttäytyvät samanlaisina väreinä.

A) Taustavärit ovat murrettuja, saman värin eri sävyjä; esim. harmaa, ruskea jne.

B) Taustavärit ovat hyvin kaukana toisistaan, muuttuvat värit myös kaukana taustaväreistä.

6. Väripaperisävyjen ”sekoittuminen” – läpikuultavuuden illuusio

Läpikuultavuuden illuusiossa värejä sekoitetaan mielikuvituksessa. Tehtävässä pyritään kuvittelemaan, minkälainen väri syntyy, kun kahta väriä sekoitetaan.

Tehtävä

Etsi läpikuultavuus kolmelle eriväriselle pienemmälle ja yhdelle suurelle muodolle. Aseta pienemmät muodot suuren ympärille, niin että saat kolme erillistä läpikuultavaa sävyä. Käytä tehtävissä värejä, joista et pidä tai joita et juurikaan käytä.

7. Läpikuultavuus ja tilailluusio – värien rajat ja kolmiulotteisuus

Tehtävä

Toteuta läpikuultavuusilluusio kolmen eri tason kautta. Tehtävässä yksi kuultaa suurimman värikentän päältä. Toinen kuultaa taustavärin ja reunavärin keskeltä, eli on samanlainen kuin läpikuultavuusilluusiossa, yhtä kaukana molemmista värikentistä (värivanhemmista). Kolmas kuultavuus tulee lähemmäksi suurempaa värikenttää ja näyttää kuultavan takana.

Käytä tehtävässä kuultavina väreinä välivärejä. oranssia, vihreää ja violettia.

8. Värien faktinen sekoittuminen

Suoran valon sekoittuminen, esimerkiksi teatterissa ja mainonnassa käytettävät värilliset valot.

Sekoittaessa värillisiä valoja päällekkäin, valoisuus lisääntyy ja sekoitusalueesta tulee vaaleampi kuin kantavärit. Prismalinssin avulla värispektri syntyy valkoisen auringonvalon hajaantuessa. Näin kaikkien värien summa on valkoinen. Kysymyksessä on additiivinen sekoittuminen. Additiivisessa sekoituksessa valoisuus lisääntyy.

Paletilla sekoittaessa värit nähdään heijastuvana valona. Näin sekoittaessa ei koskaan synny valkoista. Mitä useampia värejä sekoitetaan, sen tummempaa väriä syntyy. Tämä on subtraktiivinen värisekoitus. Subtraktiivisessa sekoituksessa valoisuus vähenee.

Tehtävä

Hae neljän tai viiden värin tasaisesti etenevä värisarja, josta teet sekä additiivisen ja subraktiivisen värisekoituksen. Toteuta tehtävät jonkin annetun esimerkin mukaisesti.

9. Väri-intervallit ja muuntelu

Samalla tavalla, kun puhutaan sävelten välisistä intervallihypyistä, (sävelten välinen akustinen suhde) myös värien välillä on intervallit ja niille voidaan määritellä aallonpituudet, niin kuin sävelten välille.

Värin intensiteetti, kirkkaus ja valon intensiteetti, valoisuus, pätee myös värien intervalleissa

Tehtävä Nelivärisointu

Muodosta neljän värin sarjat, joissa toinen koostuu vaaleista väreistä ja toinen tummista väreistä. Toteuta värisarjoista parit, missä asetat toisen sarjan pienempinä neliöinä vastakkaisen sarjan keskelle. Huomioi, että värien keskinäinen valoisuusero säilyy samana molemmissa sarjoissa. Etsi tehtävään epämiellyttäviä tai mielestäsi keskenään epäharmonisia värejä.

10. Kuultoväri ja syvyysväri – kaksi luonnonilmiötä

Pintavärit ovat esineiden, kasvien ym. ominaisvärejä. Kaukaiset vuoret ovat sinisiä, vaikka ne olisivat vihreiden puiden peitossa tai maata ja kalliota. Auringon valon väri muuttuu eri vuorokaudenaikana. Nurmikko heijastaa vihreää väriä talon valkoiseen seinään jne. Näissä ilmiöissä puhutaan kuultoväristä.

Kuultovärit esiintyvät ohuina, läpinäkyvinä ja läpikuultavina kerroksina silmän ja kohteen välissä. Ne ovat kohteen pintaväristä riippumattomia. Kupissa, lusikassa ja lasikannussa kahvi tai tee näyttää eriväriseltä, vaikka kaikki neste on samaa ainetta värin sävyt vaihtelevat.

Syvyysväri esiintyy kolmiulotteisessa nesteessä. Aito syvyysväri-ilmiö näkyy uima-altaan portaissa, jossa sinisyys porras portaalta lisääntyy tasaisesti. Maito, öljyväri ja muut ei läpinäkyvät nesteet ja värit eivät ole syvyysvärejä vaan pintavärejä. Vesiväri on syvyysväri.

Tehtävä

Hae neljä väriä ja etsi niille kuultovärit kaksinkertaisesti. Muodon voit vapaasti sommitella. Toteuta tehtävästä myös käänteisversio.

MUITA AINEISTOJA