logo

Aikajana

Yrjö Vihtori Saarinen

1899


Syntyi 13.12. Taulumäellä Jyväskylän maalaiskunnassa. Vanhemmat seppä Vihtori Saarinen ja Emma Saarinen (o.s. Kallio). Sisaruksista aikuisiksi eli kolme: Einari, Yrjö ja Rakel.

1909


Rakennettiin oma kotimökki (yksi huone, keittiö ja vinttikamari) nykyisen Taulumäentien ja Suvantotien kulmatontille. Talo purettiin 1987.

1912


Maalasi ensimmäisen öljymaalauksen isälleen syntymäpäivälahjaksi.

1913


Kansakoulun (1908–1912) päätyttyä menee töihin Kankaan paperitehtaalle ja sitten juoksupojaksi Tiilikaisen maalausliikkeeseen ja sieltä edelleen oppipojaksi Emil Kaistisen maalausliikkeeseen.


Osallistui 13-vuotiaana ensimmäistä kertaa taidenäyttelyyn Kotimaisen työn viikolla Jyväskylässä.

1914


Aloitti syksyllä opiskelun työssäkäynnin ohessa Jyväskylän Käsityöläiskoulun kaksivuotisella iltalinjalla ja valmistui kilpimaalariksi 1916.


Opetteli itsenäisesti 1910- ja 1920-luvulla öljyväri- ja akvarellimaalausta sekä piirtämistä ja sommittelua. Myöhemmin apuna 1924 suomennettu kirja: Harold Speed, Piirustus taitona ja tieteenä.

1915


Äiti Emma kuoli keuhkotautiin.

Taistelevat metsot, vuodelta 1915. Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Valokuva: Jari Kuskelin, Jyväskylän taidemuseo.

1921


Varusmiespalvelus Kouvolassa 1921–1922. Armeijassa samanaikaisesti Alvar Aalto.

1922


Isä Vihtori kuoli.

1923


Yrjö meni kihloihin keuruulaisen Ilmi Mäkiahon kanssa. Kihlaus purkaantui myöhemmin. Muutamia Keuruu-aiheisia maalauksia 1920-luvulta.

1925– 1928


Maalasi teatterikulisseja Jyväskylässä, Iisvedellä ja Suonenjoella, toisinaan apunaan taiteilija Feliks Ojanen.

1927


Ensimmäinen oma taidenäyttely Jyväskylän Kauppalaisseuran talossa yhdessä Feliks Ojasen kanssa. Esillä akvarelleja.

Kuva vuoden 1927 näyttelystä. Yrjö Saarinen oikealla . Kuva: Hyvinkään taidemuseo, Yrjö Saarisen (jr.) arkisto.

1928


Yrjö meni lyhyen seurustelun jälkeen kihloihin juhannuksena Signe Emerentia eli Meeri Kallion (1903–1988) kanssa Hyvinkäällä.


Muutti Meerin kanssa Jyväskylään. Asuivat ensin Yrjön äitipuolen Hilja Saarisen ja sisaren, Rakelin luona Taulumäellä, josta muuttivat vuokrahuoneeseen ravintola ”Polsun” piharakennukseen.

1929


Oleskeli Meerin kanssa vuodenvaihteessa Suonenjoella ja Kuopiossa, josta he muuttivat Hyvinkäälle. Asui aluksi Meerin ja tämän sisarusten Martan, Toivon ja Harrin kanssa.


Meni syksyllä töihin Helsinkiin Wuorisen maalausliikkeeseen ja oli lyhyen aikaa mukana maalaamassa Kansallisteatterin kattomaalauksia.

1930


Maalaa tilapäistöinä kilpiä, kuvittaa lehtijuttuja ja tekee myytäväksi ”heliöpentyyrejä” eli postikorttimaisia guassimaalauksia, joita hän ei suostunut edes pyydettäessä signeeraamaan.


Maalaa tilaustyönä suurikokoisen Tanssiva Pariisi -maalauksen Ravintola Hanheen Hyvinkäällä.

Tanssiva Pariisi. Hyvinkään taidemuseo, Sonckin taidekokoelma
. Valokuva: Ella Tommila, Hyvinkään taidemuseo

1930–1937


Asui Meerin kanssa useissa eri osoitteissa Hyvinkäällä.

1933


Suunnitteli lyhyen aikaa hautakivien tekstejä ja koristeita Salosen kiviveistämöllä Hyvinkäällä.

1934


Yrjö ja Meeri vihitään avioliittoon 25.11.1934.

1935


Teoksia (kaksi akvarellia) ensimmäistä kertaa esillä Helsingissä Suomen Taideakatemian näyttelyssä Taidehallissa.

1937


Muutto Hyvinkäällä Sotalaiva-nimisen taloon, yhden huoneen ja keittiön asuntoon, jossa perhe asui 1937–1948.


Kivenhakkaajat-maalaus esillä maaliskuussa Suomen taiteilijain 45. vuosinäyttelyssä. Lokakuussa Suomen taideakatemian näyttelyssä esillä yksi öljyvärimaalaus ja omakuva-akvarelli.

Kivenhakaajat. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Valokuva: Hannu Aaltonen, Kansallisgalleria.

1938


Poika Yrjö Johannes syntyi.


Mukana Helsingin Kivelän sairaalan seinämaalauskilpailussa teoksella Kesäilta hiekkarannassa. Ei palkintoa.

1939


Matkusti keväällä Jyväskylään ja sai maalaustilan lapsuudenystävänsä, toimitusjohtaja Kalle Heinosen avustuksella Are:n talosta. Maalasi siellä parikymmentä teosta, kuten ”Uimalaituri” ja ”Jalkapalloharjoitus” osallistuakseen niillä Helsingissä 1940 järjestettävien olympialaisten taidekilpailuun. Ei palkintoa, myös kisat peruttiin sodan syttymisen vuoksi.


Mukana Nordisk Konstutställning -näyttelyssä Göteborgissa ja kahdessa näyttelyssä kotimaassa. Yrjö alkoi saada huomiota Suomen taidepiireissä.


Sai Alfred Kordelinin säätiön apurahan.


Siirrettiin kesäkuussa varareserviin, talvisodan ajan 1939–1940 Järvenpäässä.

1940


Teoksia mukana Suomen taiteen kiertonäyttelyssä Oslossa ja Göteborgissa. Ulkomaisen menestyksen myötä läpimurto myös kotimaassa. Osallistui kutsuttuna Taidehallin Nuorten näyttelyyn yhdessä Hannes Autereen ja Sven Erixssonin kanssa.

1941


Kutsuttiin kesäkuussa aseisiin, loka-joulukuussa Paatenessa Pohjois-Aunuksessa, mistä Hämeenlinnan sotilassairaalan kautta kotiin. Piirsi itäkarjalaisia maisemia ja ihmisiä. Maalasi myöhemmin luonnosten pohjalta useita teoksia.

1942


Ensimmäinen yksityisnäyttely (59 teosta) Bäcksbackan Taidesalongissa Helsingissä. Esillä mm. Anna Riukka, 1941 ja Puro, 1942. Saa hyvät arvostelut näyttelystä.


Teoksia mukana yhteisnäyttelyissä Tukholmassa ja Helsingin Taidehallissa.

Puro. Hyvinkään taidemuseo, Sonckin taidekokoelma. Valokuva: Ella Tommila, Hyvinkään taidemuseo

1943


Mukana Nordisk konst -näyttelyssä Göteborgissa.


Perhe vietti kesällä pari viikkoa kirjailija Tyyne Maija Salmisen vieraana Joutsan Mieskonmäessä, jossa Yrjö myös maalasi.

1944


Jatkosodan aikana helmikuusta kesäkuuhun työvelvollisena Karjalankannaksella, jonka jälkeen keuhkonkuumepotilaana sairaalassa Viipurissa ja Raumalla.


Teoksia mukana Suomen nykytaiteen näyttelyssä Nationalmuseumissa Tukholmassa.

1946


Mukana Maleri og skulptur -näyttelyssä Oslossa ja Nordisk konst -näyttelyssä Tukholmassa 1946–1947.


Vietti perheensä kanssa pari viikkoa heinäkuussa Muuramessa, Lullin talossa. Matkalla syntyi myös maalauksia, kuten Kukkia kuistilla.

Kukkia kuistilla. Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylän kaupungin taidekokoelma, Sihtolan Jyväskylä-kokoelma. Valokuva: Jari Kuskelin, Jyväskylän taidemuseo.

1948


Häätö Hyvinkäällä asunnosta ja muutto Elolankadulle, missä perhe asui pienen mökin alakerrassa 1948–1952. Osallistui Lontoon olympialaisten taidekilpailuun. Ei palkintoa.


Mukana useissa yhteisnäyttelyissä kotimaassa.

1949


Täytti 50-vuotta. Toinen yksityisnäyttely (39 teosta) Bäcksbackan Taidesalongissa Helsingissä.


Suomen Taideyhdistyksen apuraha.


Sai ensimmäisen palkinnon PYP:n Joensuun konttorin maalauskilpailussa. Tukinuittoa Pielisjoella valmistui seuraavana vuonna.

1950


Mukana Den offisielle Finske kunstutstillning -kiertonäyttelyssä Oslossa ja yhteisnäyttelyissä Helsingissä ja Hämeenlinnassa.

1951


Mukana Modern Finsk konst -kiertonäyttelyssä Tukholmassa.


Matkusti Hyvinkäällä asuessaan vuosittain maalaamaan Jyväskylään vuoteen 1951 asti. Viipyi kaupungissa yleensä kerrallaan parista kuukaudesta puoleen vuoteen.

1952


Muutto Hyvinkäällä Metsolan huvilaan, jossa asui kuolemaansa saakka.


Suomen Kulttuurirahaston apuraha.


PYP:n Hämeenlinnan konttorin seinämaalaus jäi sairauden vuoksi kesken.

1953


Terveydentila todettiin keuhkotarkastuksessa kriittiseksi.


Teoksia yhteisnäyttelyissä Helsingin Taidehallissa ja kahdessa näyttelyssä Jyväskylässä sekä Jyväskylän taideseuran näyttelyssä Stavangerissa.

1955


Teoksia mukana Suomen taiteen näyttelyssä Roomassa ja näyttelyissä Jyväskylässä ja Mikkelissä.


Suomen Taideyhdistyksen apuraha.

1956


Valtion taiteilijaeläke ja Pro Finlandia -mitali.

1957


Teoksia mukana Nordisk konst 1947–1957 -näyttelyssä Göteborgissa sekä Hyvinkäällä, Jyväskylässä ja Helsingin Taidehallissa Keskisuomalaisten nuorten näyttelyssä, jossa hän oli kunniavieraana.

1958


Kuoli 9.1. Hyvinkäällä keuhkotautiin useiden vuosien sairastelun jälkeen.

Aikajanan on koonnut Seija Heinänen

Teoksia kokoelmissa

Alfred Kordelinin Säätiö; Ateneumin taidemuseo; HAM – Helsingin taidemuseo; Hyvinkään taidemuseo; Imatran taidemuseo; Keski-Suomen museo; Jyväskylän taidemuseo; Mikkelin taidemuseo; Moderna museet, Tukholma; Nasjonalgalleriet, Oslo; Nationalmuseum, Tukholma; Saarijärven museo; Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina; Taidekoti Kirpilä; Yksityiskokoelmat.

Lähteet

  • Hämäläinen-Forslund, Pirjo (toim.) 1999. Väreillä ja sydänverellä. Yrjö Saarinen 100 vuotta. Hyvinkään taidemuseon julkaisuja no 16. Hyvinkään taidemuseo: Hyvinkää.
  • Ilola, Merja (toim.) [1992]. Yrjö Saarinen. Maalauksia ja piirustuksia. Sonckin taidekokoelma. Hyvinkään taidemuseon julkaisuja 4. Hyvinkään taidemuseo: Hyvinkää.
  • Sonck, C.E. 1977. Yrjö Saarinen. Elämänkertaa. Kuvia, kirjeitä, tarinoita. Hyvinkään kaupunki: Hyvinkää.
  • Sonck, C. E. 1978. Yrjö Saarinen. Maalauksia. Osa 2. Hyvinkään kaupunki: Hyvinkää.